17.12.2007

Ei näin ihania lankoja!

Miksi maailmassa on niin paljon ihania lankoja?

Ja miksi ne kaikki sattuvat kohdalle juuri kun minulla on n. kuukausi jäljellä Uppsalaan lähtöön??

Eli tänään tuli käytyä kaupungilla, ihan järkevillä asioilla, mutta sitten yhtäkkiä FiinaNeule ilmestyi kuin tyhjästä eteeni. Selitys: en ollut tiennyt minne se on muuttanut, ja satuin vain olemaan niillä kulmilla ihan muiden juttujen takia. Ja, kuten selitin asian kultaselleni kotona:

"Se vaan oli siinä."
"Mut eihän sun silti tarvinnu ostaa mitään..."
"No kylläpä tartti!"

Eli jokunen ihanan ihana kerä sitten lopulta sai uuden kodin luotani. Ensin silmiini osuivat Marks & Kattensin Sarek-langat. Todella hienoja, niissä on ilmeisesti kahta liukuvärjättyä lankaa yhdessä. Jännän näköistä! Toisena mukaan halusi Trekking Hand art-langan Tundra-väri, ja vielä lopuksi Idénan Crazy-lankaa pari kerää. Crazystä teen varmaan äidilleni sukat sitten joulun jälkeen, hän kun on kinunnut oikein värikkäitä sukkia, ja tahdon tehdä hänelle toisetkin sukat koska nuo Step-sukat jäävät varmaan ainoastaan unisukiksi.

Niistä puheen ollen... ;) Otin eilen illalla itseäni niskasta kiinni ja istuuduin sohvaan nyhväämään Step-sukkasten kanssa. Nyt tunnun olevan taas vauhdissa niiden kanssa! Toisesta sukasta nyt jo kantapää ohi, enää tylsää suoraa sileää ja sitten loppukavennukset. Jihaa! Toivon vain että saan nämä valmiiksi jouluksi, mutta luultavammin en, sen verran on vielä viimeisellä viikolla töitä tehtävänä.

Ai joo, ja tuohon ensimmäiseen kysymykseeni postauksen alussa vielä lisäys: ihanien lankojen huono puoli on se, että niistä haluaa aina tehdä jotain itselleen. Mutta mitäs niistä tekisi, kun en haluaisi kymmentä paria lapasia ja pipoja ja... Huokaus.

Lisäksi: huomenna menen taas ostamaan lankoja, mutta tällä kertaa ihan suunnitellusti ja suunnitelmalla. Eli kultasen puseroon luonnonvalkoista 7veetä. Lahjakortin sain nääs Sokokselle joten sinne lankaostoksille! Ja sen verran on sitä fyffeä sillä kortilla että kyllä mahtuu muutama muukin, vielä suunnitelmaton kerä noiden seiskaveikkojen joukkoon. ;)

16.12.2007

Villasukkia Petroskoihin!

Tuli taas selattua Elämänlankaa-blogia ja muistin taas että Kristel bloggasi monista hyvistä ja huonoista uutisista. Yksi näistä oli se, että Petroskoin lapset tarvitsevat villasukkia. Käsky kävi levittää asiaa eteenpäin, joten näin nyt teen. :)

Täältä voi käydä asiasta enemmän lukemassa. Itse ajattelin ryhtyä joulun jälkeen kuluttelemaan ainakin paria jämälankakerää ja nitkutella lapsille sukkia. Sitäpaitsi kävi niin hauskasti että torstaina ollessamme kolmekuukautisen veljentyttöni luona kylässä, toivoivat vanhemmat hieman pidempivartisia sukkia pikku-E:lle jatkossa. Nykyiset, hänelle ensimmäiset tekemäni sukat, eivät nimittäin oikein pysy jalassa. Muistin siis Kristelin Petroskoita varten suunnitteleman polvisukkaohjeen. Sille tulee varmasti käyttöä jatkossa kun teen sukkia myös veljentytölleni. :)

15.12.2007

Kotitossua

Nyt jotenkin tällä hetkellä (olisiko tuon lähenevän joulun syytä?) jotenkin tuntuu siltä että haluan tehdä kaikkea kivaa vain kultaselleni. :) Olen ostanut hänelle jo yhden joululahjan ja toinenhan olisi toivottavasti ne lapassormikkaat (jos ovat valmistuakseen), mutta n. viisi minuuttia sitten aloitin vielä yhtä neuletyötä hänelle.

Olen jo kuukausia suunnitellut tekeväni kultaselleni kotitossut. Sekä meidän perheen mökillä että kultaseni kotona on hänellä jo tossut, ja tänne kotiinkin olisi kiva saada sellaiset. Tähän asti käytössä ovat olleet muoviset (?) tohvelit, jotka oikeastaan ovat taekwondo-kassista peräisin. Ajattelin siis että pitäisi kultaseni saada ihan kotiin tarkoitetut tossut tai tohvelit, mutta sopivaa ohjetta ei ole vielä löytynyt. Joko ne ovat olleet virkkuuohjeita, tai sitten väärän muotoisia (olin siis tosiaan ajatellut tehdä tohvelit, joissa on kantapää paljaana).

Nyt vihdoin löysin täydellisen ohjeen! :D Kiitos Garnstudion. Elikkä nyt on puikoilla vaaleanvihreästä ja vaaleansinisestä Huopasesta tuollaiset tohvelit kultaselleni. Saa nähdä valmistuvatko jouluksi... mutta onhan tuo Huopanen tuplana aika paksua lankaa, ja kympin puikoilla. Sitten ajattelin myös käydä kysymässä suutarilta josko heiltä saisi tohveleihin laitettua kumpipohjat, jotta niihin tulisi vähän jämäkkyyttä.

Ainoa ongelma on enää tulevaisuudessa valmiiden tohveleiden venyttäminen oikeaan kokoon paljastamatta salaisuutta kultaselle... Ehkä yritän ujutella niitä hänen jalkoihinsa hänen nukkuessaan. Tai sitten käsken panemaan silmät kiinni ja koitan kertomatta mitä hänellä on jaloissaan. ;) Tai... ehkä paljastan salaisuuden siinä vaiheessa, vaikka onkin hieman tylsä vaihtoehto...

7.12.2007

Itsenäisyyspäivän lapaset

Jeps, elikkä lapaseni ovat valmiit! Valmistuivat eilen vanhempien luona itsenäisyysbrunssilla, ja sitten saivat tulikasteensa opiskelijoiden soihtukulkueessa, jossa kultaseni ja kaverin kanssa oltiin. Siksi saavat siis nimen Itsenäisyyslapaset. ;) Kädet kyllä hieman jäätyivät kun en ollut laittanut toisia hanskoja alle, mutta kyllä ne siitä sitten kotona lämpenivät... Siis:

(kuvitelkaa tähän kuva valmiista lapasparista)

Mikä: peruslapaset peukalokiilalla, 44 s.
Mitä: Idénan Juvel, n. 75 g. EDIT: olivatkin 65 g, tarkistin kaupan vaa'alla. :)
Millä: 3,5-puikot.

Seuraavaksi pääsivät puikoille kultasen lapassormikkaat, jotka ovat olleet vaiheessa jo ainakin pari vuotta. *nolostus* Yksi on jo kerran valmistunut mutta päättelykeiju ei tullut kylään, ja sitten päätin purkaa sen ja aloittaa alusta koko homman, paristakin syystä. Nyt aion tosissaan yrittää saada nämä valmiiksi jouluksi!

Lisäksi jos katselette neuleita jotka suunnittelin Uppsalaan vieväni, niin niistä ovat jo lapaset valmistuneet. Verratessani näitä niihin neuleisiin jotka ajattelin saada valmiiksi ennen Uppsalanreissua, huomasin että kultasen lapassormikkaita varten pitäisi ottaa mukaan kaksi kerää seiskaveikkaa, kun taas jotakin muita keskeneräisiä varten korkeintaan yksi, tai ehkä vain joku 50 gramman kerä. Huikean loogisen ajatustyöskentelyn jälkeen päätin että on parempi tehdä valmiiksi kultasen lapassormikkaat Suomessa ja mieluummin ottaa mukaan joku "pienempi" keskeneräinen kuin raahata mukaan kaksi kerää seiskaveikkaa... :) Jesh.

4.12.2007

Kaikki etenee paitsi äidin sukat

Hyvä asiahan se on että lapaseni ovat taas vauhdissa. Samaan aikaan vaan äidin sukat taas mulkoilevat syyttävästi tuolinnurkasta... No joo. Lapasten toinen pari on jo puolessavälissä eli peukalon ohi ollaan päästy, ohjelmassa siis enää vain suoraa sileää ja kavennus.

Lapasta tehdessä tulee mieleen pari asiaa. Ensinnäkin se, miten ihana on aina se tunne kun yksi kerä on ihan loppusuoralla ja toinen odottelee vieressä korkkaamattomana. ;) En tiedä ilmeneekö muilla samanlaista "fetissiä", mutta on se vaan niin kiva tunne sitten kun kerästä on jäljellä vain parikymmentä senttiä ja sen langanpään sitoo yhteen seuraavan kerän kanssa. Varmaan se on se tieto että nyt on yksi kerä taas kulutettu ja se on saanut uuden olomuodon jossa siitä on enemmän hyötyä kuin keränä nurkassa.

Toiseksi ärsyttää se kun usein parin (lapasten, sukkien yms.) toisesta kappaleesta tuntuu tulevan ensimmäistä hieman tiukempi. Nytkin toinen lapanen vaikuttaa aavistuksen tiukempaan neulotulta kuin ensimmäinen... äh. Se erohan ei ole suuren suuri, ainakaan tässä parissa, eli ei sitä kukaan koskaan edes huomaa, enkä välttämättä sitä itsekään hetkisen käytön jälkeen enää tunne, mutta kun minä sen tällä hetkellä TIEDÄN. Minussa asuva pieni perfektionisti siis jupisee asiasta niin että harmittaa ihan pikkuisen. Mutta eiköhän sekin perfektionisti pian anna periksi, sen tiedän aiempien neuletöiden käytöstä. :)

Hyvää vauhtia siis tuntuvat ainakin nämä lapaset valmistuvan. Seuraavaksi tartun kyllä kiinni äidin sukkiin vaikka pakolla. Sitten ovat vuorossa muut keskeneräiset. Hyvä minä!

3.12.2007

Uusia lankoja

Kävin tässä pari viikkoa sitten ostamassa hieman lisää lankaa, mutta unohduksen ja kiireen takia en ole niitä vielä täällä esitellyt.

Löysin siis jostain lankojeni seasta kokonaista neljä yhden euron etuseteliä Menitaan, ja koska ne vanhenisivat tammikuussa ajattelin käydä nyt ne käyttämässä. :) Olin ajatellut ostaa uusinta Jättiraitaa, mutta kun sitä ei ollut niin katselin muuta. Sitten tietysti hieman villiinnyin kun Menitaan oli viime käyntini jälkeen (eli ikuisuus sitten) ilmestynyt lankaa, jonka perään olen jo jokusen viikon kuolannut: Garnstudion Fabelia! Sitä vaaleanvihreää sävyä ei ollut, joten tyydyin toiseen vaihtoehtoon, eli tummempaan vihreään (digikameran puuttuessa netistä otettu kuva langasta):

Tätä on nyt 150 grammaa, katsotaan mitä siitä aikanaan tulee.

Lisäksi mukaan tarttui 100 g Fortissima Socka Coloria, semmoista sinisensävyistä. Kuvaa en siitä netistä vielä löytänyt, joten saatte vain kuvitella... Mutta siis yhteensä 250 g lisää. Hm. Eikä taatusti riittäneet ne neljä euron etuseteliä näihin ostoksiin. ;)