26.8.2007

Kaikenkarvaisia kämmekkäitä

Jes, yhdet ovat taas valmiit! Elikkä norjalaiselle kaverilleni tein eilen illalla punaisesta Nalle Colorista kämmekkäät. Kuvaa nyt ei vielä ole, mutta ehkä tulee piakkoin. Kämmekkäät ovat joululahja, joten ainakaan saajan puolista kuvaa ei täällä vielä hetkeen näy...

Eli ihan peruskämmekkäät Novitan Talvi 2005 viidennen sivun ohjeella, paitsi että erillisiä "sormikkaita" ei mallissani ole vaan ihan vaan yksi kolo kaikille neljälle sormelle. (Olipas vaikea selitys.) Kivana yksityiskohtana kämmenselän keskellä palmikko, joka muuten oli ensimmäinen palmikkoni! :) Aika ohut, kaksi nurin kummallakin puolella ja keskellä 3 + 3 oikeaa silmukkaa. Allaoleva kuva antaa osviittaa langan väristä.

Tällä hetkellä ainoat kolmospuikkoni vapautuivat siis kämmekkäiden kourista eilen, ja samana iltana aloin niillä tekemään synttärilahjaa siskolleni... En nyt sen enempää paljasta, paitsi että jotain samantapaista on tulossa. Siitä enemmän sitten lokakuussa.

15.8.2007

Steppisukkaa

Jepulis. Kesä alkaa jo väsyttää kun ei päivittääkään jaksa.

Aloin tuossa viime viikolla oikein innostua Step-sukista joita olen tekemässä äidilleni synttärilahjaksi. Alku hieman tökki koska en ollut varma miten monta silmukkaa niihin tarvitsee (äidillä on hieman isompi jalka kuin meikäläisellä) ja koska olen sen verran laiska etten tietenkään jaksa itään mallitilkkuja ruveta tekemään. Noh, oma vika jos täytyy sitten purkaa... En ole ihan varma onko tämä allaoleva nyt juuri se väri josta äidilleni teen (vyöte on tällä hetkellä jossakin muualla) mutta tämä taisi olla lähin jonka löysin. Hempeämmät värit ja hieman vihreämpi tuo harmahtavan näköinen raita.


Sukista on ensimmäinen n. puolivälissä eli kantapää on jo ohitse. En tosiaan tiedä toimiiko tuo ihmelanka niin kuin sen pitäisi, mutta ainakin ajatus on kiva. Ja kyllä se jo neuloessa tuntuu pehmeältä.

Ostin Step-lankaa aiemmin keväällä myös kaksi muuta kerää, molemmat vihertäviä. Niistä teen kyllä jotain ainakin itselleni, oli lanka sitten miten ärsyttävän ohutta tahansa. (Olen siis Step-langan ansiosta tajunnut että pidän paksummista langoista.) Toinen väreistä on tämä:


Ja toista en netistä löytänyt. Mutta semmoinen mintumpi vihreä. En minä itse noista jojobasta ja aloe verasta niin perusta, mutta kun on niin ihanat värit! ;)

No mitäs muuta. Väkerrän paraikaa pieniä villasukkia tulevalle veljenlapselleni joka syntyy reilun kuukauden kuluttua, eli kiire alkaa jo olla! Mutta yhdet pienet sukathan valmistuvat hetkessä, kunhan ne vaan tekisin. Joululahjaksi olin sitten ajatellut sukka-lapas-kaulaliina -settiä sille pikkumörölle, joka muuten tekee minusta ensimmäistä kertaa tädin! Hihuu!

5.8.2007

Sukkia Brasiliaan

Ei hitsi, ihan pakko pistää toinen postaus heti perään, koska nyt virallisesti on jo seuraava päivä. *virn* (Kello on siis huikeat 01.41 sunnuntain puolella.)

Tällä hetkellä ainoa kuva saavutuksistani on nyt tässä. Viisi paria sukkia joiden tekemiseen meni laiskuus- ja muista syistä jotain puoli vuotta varmaan... Äh. No joo, mutta tarina on siis tämä: perheelläni on Brasiliassa ystäväperhe jonka olemme tunteneet jo pari, kolme vuotta. Siskoni heihin ensin tutustui ja lähti sinne kuukaudeksi, ja perheen poika C on nykyään yksi hänen parhaista kavereistaan.

Noh, Brasiliassahan tunnetusti ei ole kovin kylmä, mutta kaikkihan on suhteellista. Heillä on talvi silloin kun täällä koto-Suomessa on kesä (eliii... nyt), ja talvella Brasiliassa on ehkä joku 10-25 astetta plussan puolella. Mutta tämähän heille on superkylmää, eli plus kahdessakymmenessä brasilialaiset värjöttelevät kylmissään toppatakeissa. Siskoni sai sitten idean, että jos tekisimme koko perheelle villasukat sisäkäyttöön, kivilattiat kun tuppaavat olemaan hieman viileät talvisin. Siitä se ajatus sitten lähti, ja tuossa 12.7. vihdoin sain viimeisen sukkaparin valmiiksi! (Siskoni ei ole (vielä) neuloja, mutta sai valita värit.)


Yllä siis viisi paria perussukkia. Oikealla olevat siniset ja kirjavat sukat: Novitan Ainoa, petroolinsinistä C:lle ja ruskakirjavaa siskolle. Muut: Sandnesin Smartia, täpläsiniset isälle, punaiset äidille ja värikkäät kodinhoitajalle. :) Hän on söpö.

Näitä tehdessä ihastuin Ainon tuntuun, siitä teen kyllä vielä ainakin yhden villapaidan. Samoin tykkäsin siitä millainen raidoitus tuohon Smartin värikkääseen tuli varressa: vinoja raitoja! Ja aivan sairaan ihanat nuo vihreän, keltaisen ja sinisen sävyt siinä langassa.

Nämä kyllä vieläkin odottavat lähettämistä Brasiliaan... Mutta on siellä varmaan vieläkin vilpoista, ja ainahan on seuraava talvi. Toivon vaan että sukat sopivat, yritin tehdä mittojen mukaan mutta eihän sitä koskaan tiedä.

EDIT: Pakkohan se on vielä hieman loistella ylpeydestä ja sanoa että nuo kirjavasta Ainosta tehdyt sukat ovat elämäni ensimmäiset sukat! :D Ihan hyvät tuli, vaikka itse sanonkin. Siitä ehkä enemmän myöhemmin, jos joku haluaa kuulla tarinan ensimmäisistä sukistani.

4.8.2007

Alkuturinoita

Jepulis.

Tästä se lähtee, elikkä meikäläisen neuleblogi! Täytyy nyt sanoa että harkitsin ensin näiden neulejuttujeni synkronoimista vanhemman bloginin kanssa, mutta se ei oikein tuntunut toimivan. Jotenkin ns. yleisestä elämästäni kertovassa blogissani on hieman "vakavampi" tunnelma, siellä olen joskus hyvinkin kriittinen, joten kevyemmin neuleista (ja tulevaisuudessa toivottavasti muistakin käsitöistäni) pälättäminen ei sinne vaan sopinut.

Täällä kirjoittelee siis kaksikielinen (eli suomenruotsalainen), kohta 23-vuotias pohjoismaisten kielten opiskelija Helsingistä. Olen alkanut neuloa oikein innolla n. pari vuotta sitten, ja viime aikoina olen jopa alkanut oireilla neulehamsterimaiseen tapaan. En kuitenkaan ainakaan vielä ole läheskään sillä tasolla että minulla olisi joku 30-50 kg lankaa varastossa... Tällä hetkellä arvioisin kasojeni yhteispainoksi n. 5-6 kg, ja sillä tasolla aion jatkossa sen yrittää pitääkin. Omatuntoina toimivat oma harhaileva itsekurini sekä kihlattuni, joka silloin tällöin kääntää katseensa uusista keristä vanhoihin pusseihin ja koreihin ja toteaa että sullahan on noita jo vaikka kuinka paljon.

Olen siis tavallaan vielä alkuvaiheessa, olen vastikään "oppinut" palmikon tekemisen (eli: tajusin mikä sen idea on, kokeilin ja onnistuin), ja uskon että on vielä olemassa tekniikoita jne. jotka vielä ovat liian vaikeita minulle. Mutta opin lisää koko ajan (viimeisimpänä langankierto, vaikka en sitä vielä ole koittanut), sitä mukaa kuin tunnen sen tarpeelliseksi. Tähän asti puikoilta on syntynyt lähinnä villasukkia, lapasia, kämmekkäitä ja tulossa ensimmäinen neulepuseroni.

Ja en todellakaan tuolla blogini "alaviitteellä" tarkoita loukata ketään lankahamsteria tai Fifin neulojaa. Teksti on tavallaan itseironinen lausahdus: yritän siis kivikovasti pitää varastoni pieninä vaikka joskus tunnen kovaakin vetoa ostaa lisää lankaa, ja jostain syystä en usko koskaan tekeväni Fifiä. Lisäksi luonteeni on sellainen että tunnen ihan periaatteesta vastustusta kaikkeen joka on "in", enkä edes ole erityisen ihastunut Fifiin. En myöskään ole ihminen joka tarvitsee ja käyttää kolmeakymmentä paria lapasia, kaulaliinoja ja villasukkia (tai, no ehkä villasukkia), joten usein minulla on se ongelma että mitäs teet ihanasta langasta kun itsellä on jo riittävästi lapasia jne. Mutta näin on myös ihan hyvä tähän asti.

No joo, eiköhän tämä riitä näin aluksi. Voisin myös kertoa että kihlattuni hienovaraisen aloitteen jälkeen olen tässä pari kuukautta sitten tehnyt pienen listan keskeneräisistä tai suunnitelluista töistä, ja periaate on siis että kun sen listan olen neulonut valmiiksi niin saan ostaa uutta lankaa. Joskus houkutus on suuri, mutta olen muutenkin joskus niin itsekuriton että tekee vain hyvää minulle. Jos kiinnostaa niin voin sen listan tekeleistä kertoa joskus lisää (joku kymmenen pienempää työtä siinä kai on jäljellä, mm. sukkia ja semmoista).

Kiitos ja kumarrus!

PS: Jos osaatte yhtään ruotsia, niin käykää myös tsekkaamassa ruotsinkielinen blogini, jossa höpöttelen enemmän yleiselämästäni jne.